Aika taas hujahtanut. Meillä tohelletaan joka päivä niin, että työtä riittää, jos meinaa saada kodin pysymään edes asuttavassa kunnossa :) Leluja levitellään ja otetaan uusia tilalle. Välillä pojalla on "niin kovin yksinäistä" ja äitin pitää tulla leikkiin mukaan. Pikku tyttöseni opettelee puhumaan ja sanoo jo melkeinpä mitä sanoja vaan perässä, mutta ei vielä lauseita. Nyt emäntä on oppinut kiipeämään pinnasänkyyn ja eilen saatiinki tytölle isompien lasten sänky, joka odottaa kokoamista.

Kirpputoreja ollaan kierrelty lasten kanssa viime aikoina taas enemmän. Viime viikko oltiin mummolassa ja poika pääsi mummon kanssa Hoploppiin ja oli todella innoissaan. Melkein itkin, kun katsoin sitä pientä pellavapäätä hiukset hulmuten, käsi mummon kädessä melkein jalat ilmassa leijuen menossa kohti Hoplopin ovea. Siitä oli puhuttu viikkoja ja nyt hän pääsisi sinne. Se näky oli niin hellyttävä <3  -Miten pienistä asioista lapsi tuleekaan onnelliseksi!

Pienintä murusta odotan maailmaan jo malttamattomasti. Enää jokunen viikko pitäisi vielä jaksaa tätä raskaanaoloa.

Muruseni, synnythän pian? <3