Päätin aloittaa alusta. Eri tavalla.

Minulla oli koko ajan tunne, että haluan jonnekin kirjoittaa ja kuvata. Kaipasin sitä. Selailin vanhaa blogiani ja olin hyvilläni, että ne kaikki hetket oli tallennettu. Sain palata aikaan, kun meitä oli vain kolme ja aikaan, jolloin neljäs perheenjäsen syntyi. Muistelin niitä tunteita ja hetkiä haikeudella. Monia vaiheita mahtunut siihen puoleentoista vuoteen, jolloin blogia pidin. Nyt siis uusi alku vähän eri tavalla. Ettei ala ahdistaa netti ja se, ettei sieltä koskaan saa pois sitä mitä sinne laittaa.

Eilen illalla meillä oli naistenilta. Miehen siskojen ja veljenvaimojen kanssa. Sain kimpun tulppaaneja, jotka sopivat väriltään hyvin kotiimme. Herkuttelimme, juttelimme, valvoimme kolmeen asti yöllä. Mukavaa oli ja eiköhän sama porukka kokoonnu vielä uudelleenkin joku kerta. Pienin emäntä jaksoi myös valvoa puoleenyöhön. Nautti selvästi , kun oli porukkaa. Hihkuin ja naureskeli, eikä meinannut millään nukahtaa.

Perheen miespuoliset kotiutuivat varmaan kahen aikaan. Pienin niistä oli nukahtanut autoon. <3